Ideasta käsikirjoitukseksi

Videotuotanto on monia työvaiheita sisältävä prosessi, minkä vuoksi huolellinen ennakkosuunnittelu on tärkeää. Tässä on esitelty lyhyesti tuotannon vaiheita yrityksen käyttöön tulevan lyhyen markkinointi- tai koulutusvideon näkökulmasta.

Idea

Videon suunnittelu lähtee ideasta. Ennen videon käsikirjoittamista mielessäsi on oltava perusidea videosta. Tähän perusideaan liittyvät mm. seuraavat asiat:

  • Kenelle video on tarkoitettu?
  • Mitä sillä halutaan kertoa?
  • Millä tavoin asiat halutaan kertoa (videon tyylilaji)?
  • Mikä on budjetti ja onko toteuttaminen mahdollista käytettävissä olevalla budjetilla?

Synopsis

Kun idea on olemassa, tehdään tyypillisesti lyhyt luonnos videon sisällöstä eli synopsis. Synopsis on varsinaista käsikirjoitusta edeltävä vaihe. Se sisältää videon tärkeimmät tapahtumat aikajärjestyksessä. Sen pituus voi vaihdella muutamasta rivistä pariin sivuun, eikä siinä eritellä ohjelman tapahtumia esimerkiksi kohtauksittain  Lyhyessä videossa synopsis voi olla vain muutaman rivin mittainen. Se voi olla myös vain omassa mielessäsi – mutta tärkeintä on, että ennen toteuttamista videon perusrunko on jo selvillä.

Tässä vaiheessa on jo hyvä tietää, mitä kerronnallisia keinoja käytetään. Tällaisia ovat esimerkiksi:

  • Puhdas kuvallinen kerronta, jossa äänitehosteet ja mahdollisesti myös musiikki
  • Spiikatut osudet
  • Näytellyt osuudet ja dialogi
  • Haastattelut (haastateltavan katseen suunta on haastattelijaan, ei kameraan)
  • Asiaohjelmatyylinen keskustelu
  • Juonnot (juontajan katseen suunta on perinteisesti kameraan)

Käsikirjoitus

Synopsiksen, pohjalta laaditaan ohjelman lopullinen käsikirjoitus. Tuotannon sujumisen kannalta hyvä käsikirjoitus on ehdoton edellytys. Käsikirjoitus sisältää videon rungon ja suunnitellun toiminnan kohtauksittain eriteltynä.

Muodoltaan käsikirjoitus on pelkistetty. Se kertoo yksiselitteisesti, mitä videolla tulee tapahtumaan. Käsikirjoitus poikkeaa tässä suhteessa kirjallisuudesta, jossa asioita jätetään lukijan mielikuvituksen varaan. Käsikirjoituksessa olevat asiat on pystyttävä kertomaan kuvan ja äänen avulla. Käsikirjoitus ei kuitenkaan ota kantaa ilmaisullisiin keinoihin, kuten kameran liikkeisiin tai kuvakokoihin.

Näytelmä- ja videokäsikirjoitus poikkeavat rakenteellisesti toisistaan. Näytelmäkäsikirjoitus voi olla muodoltaan melko lähellä romaania. Videokäsikirjoituksessa tapahtumat, dialogi ja toiminta on usein yksityiskohtaisemmin eritelty. Tekstin vasemmalle puolelle voidaan jättää tyhjää tilaa ohjaajan kuvaustilanteeseen liittyviä kommentteja varten.

Kuvakäsikirjoitus eli storyboard

Ohjaaja voi tehdä käsikirjoituksen pohjalta myös erillisen storyboardin eli kuvakäsikirjoituksen. Kuvakäsikirjoitus on vapaamuotoinen, otos otokselta piirretty teos videon sisällöstä. Se toimii muistilistana kuvaustilanteessa, jotta kaikki suunnitellut asiat tulevat kuvatuksi. Se voi olla muodoltaan lähellä sarjakuvaa sisältäen kaikki videoon tulevat elementit: kuvat, selostustekstit, äänitehosteet ja musiikin. On harvinaista tehdä kuvakäsikirjoitus kokonaisen pitkän elokuvan kaikista otoksista. Sen sijaan sitä käytetään tarkkaa ennakkosuunnittelua vaativissa kohdissa, esimerkiksi runsaasti erikoistehosteita sisältävissä kohtauksissa ja tv-mainoksissa.

Esimerkki kuvakäsikirjoituksesta.

Esimerkki kuvakäsikirjoituksesta.

Tarkan kuvakäsikirjoituksen sijasta käsikirjoituksen yhteyteen voidaan laatia lista kuvattavista kohteista. Voidaan esimerkiksi käyttää asetelmaa, jossa videon käsikirjoitus ja kuvallinen sisältö on jaettu omiin palstoihinsa.